Jo kerran unohdettu elämäntapa

Hei kaikki! Nyt sain aikaiseksi sen mitä olen jo kauan höpissyt sekä itselleni, perheelleni, ystävilleni ja poikaystävälleni, sain viimein ostettua salikortin! Se ei oikeastaan ollut uudenvuoden lupaus, se oli vain lupaus itselle, paremmasta elämästä. Mun kroppani on sanonut itseään irti viimeisen parin vuoden aikana, yksi ruumiinosa kerrallaan. Muutama vuosi sitten treenasin oikeastaan paljonkin. Kävin salilla kaksi kertaa viikossa ja nyrkkeilytreeneissä sen kaksi tai kolme kertaa siihen päälle. Olin ensimmäistä kertaa kunnossa pitkään jatkuneen laihduttamisen jälkeen. Sitten elämässäni tapahtui liuta erilaisia muutoksia. Lopetin kuntoilun ja juhlin lähes kaiken vapaa-aikani. Join aivan liikaa, söin liian huonosti, nukuin liian vähän ja elin liian lujaa. Tämän kauden päätyttyä alkoi taas syömishäiriö nostaa päätään. Söin aivan liian vähän taas, saatoin elää viikon lähes pelkästään mandariineilla ja hieman närpityllä kouluruualla. Tähän mennessä kaikki lihakseni olivat jo aika lailla surkastuneet.

Nyt kun elämä on muuten kunnossa on aika saada taas kroppa kuntoon! Olen niin huonossa kunnossa kuin voin vain olla. Vaikka yritän kävellä kaikkialle se ei pelasta kaikkea muuta sitä liikkumattomuutta elämässäni. Olen keksinyt liudan hyviä tekosyitä, joita olen täälläkin luetellut. Viimevuoden lopulla aloin parantaa taas ruokavaliotani. Monipuolisemmaksi ja terveellisemmäksi. Vähensin sokerisia limuja ja noutoruokaa, lähes nolliin. Halusin tuntea oloni taas hyväksi sisäisestikin. Nyt on aika jatkaa liikuntaan, sillä pelkkä ruoka ei korjaa kaikkia vaurioita. Elän lähes päivittäin liudan erilaisten kipujen kanssa, joihin olen jo tottunut. Jatkuva päänsärky ja hartiakivut ovat asia joiden puuttumisen huomaan. Vatsakivut olen jo hyväksynyt, mutta haluan niistä eroon. Nivelsärystä pääsen fysioteraupetin mukaan todennäköisimmin eroon vain liikunnan avulla. Kun saan lihasta tukemaan niitä.

Olen puhunut salikortin hankkimisesta joulukuusta lähtien ja tänään eilen sain sen haettua. Tiedättekö mikä minua motivoi? Näin unta. Näin unta siitä miten olin salilla, miten nautin liikunnasta. Aamulla minulla oli kaipaava olo. Tajusin kaipaavani sitä tunnetta kun istuu melkein jalat täristen pukuhuoneen penkillä rankan treenin jälkeen, mutta olo on aivan uskomattoman mahtava. Niin energinen ja onnistunut. Hoen itselleni, että minähän pidän liikunnasta, miksen vain mene sinne? Suurin kynnykseni oli tavata ne ihmiset. Ne tiskin takana istuvat avuliaat ihmiset, jotka haluavat myydä minulle hyvää oloa. Se on minulle vaikeinta. Se on mahdollisesti masennuksesta tai itsetunto-ongelmista jäänyt jälkioire, pelkään tuomiota. Vaikka suoritan vain arkista asiaa, ei ole koskaan typerää mennä ja kysyä! Silti se tuntuu minusta äärimmäisen nololta! Mutta olen taas askeleen lähempänä voittoa! Uskaltauduin jo vaikeimman esteeni yli. Nyt on vain liikuttava eteenpäin tasaisella tiellä.

Ja tänään sen tein. Keräsin itseni kasaan ja raahasin itseni viimein salille. Loukkasin varpaani aamulla verille, olin väsynyt ja olisin van halunnut mennä suihkuun ja hautautua sohvalle. Fiilis oli aivan eri kuin viimein pääsin salille ja istuin kuntopyörälle, Hyvät fiilikset alkoivat heti virrata kehon läpi. Aloitin rauhallisesta tahtia 35 minuutin ajan plus hieman lihaskuntoa päälle. Edessä on vielä pt:n tapaaminen jonka kanssa saadaan varmaan kunnollinen suunnitelma keväälle käyntiin. Nyt on vain jaksettava. Näen ehkä ensimmäistä kertaa mahdollisuuden niin sanottuun kesäkuntoon. Josko ensikesänä uskaltaisin jo pukea shortsit useammin kuin kahdesti jalkaani. Bikineitä ei nähty viimekesänä.

Pahoittelen jo etukäteen sitä, että tulen käsittelemään tätä asiaa blogissani aika paljon, vaikkei tästä pitänyt tulla mitään kohti kesäkuntoa -blogia, mutta koska aion tehdä kuntoilusta yms, suuren osan elämääni, on tämä minulle tärkeää. Kiitos.

Laitetaan tähän motivaatioksi vielä kuvat tämänhetkisestä tilanteesta, eli lähtötilanteesta. Tulen päivittämään tilannetta kun tuloksia aletaan saamaan. Uskon itse, että tämä saa nyt jäädä historiaan. Tässä teille raa'an todelliset, laihistamattomat kuvat.

Päivä yksi;