perjantai 7. elokuuta 2015

Kolmesta en tingi

Jokaisen elämässä on sellaisia asioita, joista ei tingitä. Asioita, jotka ovat muita tärkeämpiä. Omat tälläiseni ovat aika laajoja, mutta ne voi tiivistää kolmeen sanaan. Nämä eivät ole missään tärkeysjärjestyksessä, sillä näitä ei voi lokeroisa sillä tavoin. Ne ovat elämän perusperiaatteita, joiden mukaan minun on elettävä ollakseni se ihminen, joksi olen tullut.

Ruoka



Ruoasta on tullut minulle yksi elämän peruskiviä. En tingi ruuan laadusta, tunnen epäonnistuneeni, jos oma ruoka ei miellytä minua. Jos joku lyttää ruoanlaittotaitojani niin muserrun, minun on siis yritettävä kovempaa. Tuoreet raaka-aineet ovat minulle tärkeitä. Voin tinkiä kuukaudessa ruokaostoksissa paljonkin, jotta saan ostettua tuoreita sieniä, jotta minulla olisi aina kasviksia ja maustamatonta jugurttia. Yhdessä asiassa olen antanut taloudellisen tilanteen takia periksi, nimittäin marjat. Rakastan tuoreita marjoja yli kaiken, voisin suorastaan elää niillä, mutta hinta nähden määrään ja kestävyyteen on hiukan liian kallis vakiopaikattomalle työntekijälle.


Yksi asia mihin olen perehtynyt viimeisen vuoden aikana on viinit. Ja erityisesti punaviinit. On ihmeellistä huomata miten maku kehittyy. Miten opin tunnistamaan eri asioita, miten opin pitämään niistä entistä enemmän. Yhdestä haaveilen, siitä, että jonain päivänä osaisin yhdistellä ruokia ja viinejä edes kohtuullisen hyvin. Tietäisin mitä hakea. Siihen pitäisi tosiaan panostaa, että saisin vielä viinilasit ostettua.


Luovuus


Piirtäminen, maalaaminen, kirjoittaminen. Luovuus on aina ollut minullle tärkeää. Terapiaa oikeastaan. Tuntikausien istuminen kynät ja siveltimet käsissä. Tuoden itseäni paperille erilaisissa muodoissa. Tunteiden esille saamista. Hetkiä kun haluan vain luoda itseäni varten jotakin. En koskaan piirrä muille ihmisille tai muita varten. Teen töitä, jotka tuovat esiin minua. Joskus häpesin sitä, että tyylini on tällainen. Miksen osaa tehdä töitä, joita muut osaavat niin hyvin. Erilaisia kuvioita ja kiehkuroita. Sitten ymmärsin, ettei sillä ole väliä. Ei ole oikeastaan edes väliä vaikken jonkun mielestä olisi edes hyvä siinä mitä omasta mielestäni osaan. Teen sitä tehdäkseni itseni onnelliseksi ja rauhalliseksi.


Olen luonut vuosia tyyliäni, olen hionut sitä ja se on kasvanut mukanani, eikä ole koskaan vaihetta kun en voisi oppia lisää, kun en voisi enää tehdä jotakin enemmän omalla tyylilläni. Olen ottanut vaikutteita eri tahoilta, opetellut erilaisia asioita ja tyylejä ja ennen kaikkea kokeillut. Olen oppinut, etten tingi omasta tyylistäni tehdä asioita. 


Olen löytänyt vesivärit uudelleen. Niiden kauneuden ja teraupettisuuden. Rakastan tapaa, jolla väri leviää paperille, tavan, joka raivostuttaa ja ihastuttaa minua samaan aikaan. 

Rakkaus

Tämä on samalla kiistanalaisin, että omalla tavallaan tärkein kohta. Tämä kiteyttää itseensä jopa edellä mainitut kohdat. Oikeastaan nämä kaikki täydentävät toisiaan. Rakastan luovuutta, rakastan sitä miten voin käyttää luovuuttani myös ruuanlaitossa. Rakkaus on ollut minulle aina kiperä kysymys. Olen joutunut pohdiskelemaan sitä paljon elämässäni, sen merkitystä ja todellisuutta, mutta silti on rakkautta, jossa en tingi. Pyytteetöntä rakkautta, jolla ei ole tekemistä seksuaalisuuden tai halujen kanssa. Perheen rakastaminen. Asioiden rakastaminen, rakkautta tehdä sitä mitä haluat, piittaamatta muusta. 

Rakkautta olla olemassa ja katsoa taaksepäin, tietäen, etteivät kaikki valinnat olleet hyviä, mutta jatkamista siitä huolimatta. Arpien näkeminen, muistaen kuinka ne sattuivat silloin, tietäen, ettei tulevaisuus ole pelkkiä ruusua, mutta rakastaen silti kaikkea mitä on kaiken keskellä saanut. 

Olen ihminen, joka pohtii paljon asioita. Päässäni pyörii niin paljon ajatuksia, että kun olen yksin ja uppoudun niihin voin hukata uskomattoman paljon aikaa, vain pohtien. Olen huono käsittelemään asioita, mutta kaikesta selviämiseen on aina jokin keino. Ajattelen liikaa, menen aina turhan paljon asioiden edelle. Välillä se tekee minut hulluksi ja aivan sekopäiseksi, mutta läheisten ihmisten ja omien periaatteideni avulla olen aina selvinnyt. 

Kehotan kaikkia pohtimaan oman elämänsä arvoja. Asioita, joista et tingi. Ne asiat, jotka tekevät sinusta sinut. Olkoot ne mielipiteitä, asioita, jota rakastat tehdä tai ihmiset, joita rakastat. Jos ne viedään sinulta, et ole enään sinä, ne ovat asioita, joihin kenenkään ei pitäisi voida vaikuttaa. Asioita miten tunnet ja miten pysyt kasassa tässä maailmassa, hetkestä toiseen. Silti on aina hyvä oppia uutta, kehittyä ja antaa tilaa kehitykselle. Mitkään arvot eivät ole ikuisia, sehän tässä on hienoa. Jos saat vapaasti kasvaa, merkitykset muuttuvat ja eri asiat näyttävät merkittävimmiltä kuin toiset. Kunhan ne ovat omia valintojasi, kunhan et muutu siksi, että joku muu haluaisi sinun olevan jotakin muuta. Elämän hienous on sitä, että sinä saat itse päättää miten otat sen vastaan ja miten käsittelet sitä. Nyt nautinnollisia kesäpäiviä kaikille. Nauttikaa mahdollisista viimeisistä hetkistänne lomalla. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti